Eka klinikkaviikko

22.1.2016

IMG_8401

Eilen illalla minua oikeasti väsytti.

Nojailin suihkutilan laattaseinään ja välillä kuului hento kopsaus, kun pääni kevyesti uinahti kohti ensimmäistä tasaista pintaa. Lämmin vesi sai oloni rennoksi ja jotenkin onnistuin nauttimaan tästä äärimmäisestä uupumuksen tunteesta. Tunsin oloni onnekkaaksi ja onnelliseksi. Hymyilin tyhmästi, samalla tavalla kuin joskus kolme vuotta sitten, kun tuleva ammattini oli minulle vielä täysi mysteeri.

Kulunut viikko on ollut yhdellä hieman ylistävähköllä sanalla kuvattuna mahtava. Mutta tämähän on minun elämäni, jos ensimmäinen klinikkaviikko toi uusia sfäärejä elämääni, niin olkoon näin.

Ensimmäisenä aamuna olin todella jännittynyt. Sunnuntai-iltana olin onnistunut saamaan itseni lievään paniikkiin tajuamalla, etten oikeasti osaa melkein mitään. Aivohermotkin olivat unohtuneet. Testasinpa jopa statuksen ja anamneesin tekoa poikaystävälläni, mutta jostain syystä tämä ei helpottanut tuskaa.

IMG_8416

Mutta tosiaan, maanantaina kello kahdeksan sitten astelin hematologian osastolle. Osaston hoitaja esitteli paikkoja ja kävelin ympäriinsä valkoinen takki ujosti hulmuten. Ajattelin vain, että olen ihan pihalla. En tajua mitään. Mitä tästäkin viikosta oikein tulee? Sitten kävelin vähän lisää, istahdin taukohuoneen sohvalle ja aloin kuuntelemaan aamumeetingiä, jossa käytiin läpi osaston potilaita. Katselin huoneen avarista ikkunoista ulos, näkymät seitsemännestä kerroksesta olivat huikeat.

Sitten aloinkin viihtymään. Rentouduin.

Yhtäkkiä kävelin ympäriinsä kuin kuuluisin niille käytäville. Kuuntelin asioita kiinnostuneena, keskityin, opin. Päivä ja tulevat päivät kuluivat nopeasti. Nyt vähän harmittaa, kun se on jo ohi. En tiedä mikä siinä sitten loppujen lopuksi oli: mukavat tyypit, uudet kujeet, kiinnostava asia vai upeat näköalat, jotka tekivät viikosta niin onnistuneen. Joka tapauksessa nyt on sellainen fiilis, ettei ensimmäinen klinikkaviikko olisi voinut oikein paremminkaan mennä. Tuntuu taas pitkästä aikaa todella vahvasti siltä, että olen oikealla alalla.

Ehkäpä musta sitten joskus tulee hematologi? Sen verran kiva tämä viikko meinaa oli.

Eli tämmöistä mulle tänään, ihanaa perjantaita ja viikonloppua kaikille ♥

IMG_8424

4 kommenttia

  1. Mielenkiintoista seurata, kuinka tilanne kehittyy! Itse sormet syyhyten, mutta hirveellä jännityksellä, odotan kanssa klinikan alkamista syksyllä :)
    Terkuin preklinikkalainen Kuopiijosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkaako teillä klinikka heti alkusyksystä? Meillä mahtui kolmannen vuoden syksyyn vielä iso pläjäys mikrobilsaa, kliinisen propedeutiikan perusteita, virkamiesruotsia... :D Ja olihan se klinika aloitus tosiaan jännää, mutta nyt jo odotan pelkällä innolla seuraavaa viikkoa!

      Poista
    2. Joo, meillä starttaa sisätaudeilla joskus syyskuun tienoilla! Enpä tiennyt, että on noin erilaiset systeemit, onko teillä klinikassa sitten luentoja vai tapahtuuko kaikki oppiminen potiöastapausten kautta? :) meillä ilmeisesti jatkuu luentojenkin parissa koko klinikan läpi. Onhan tuo siistiä, kun pääsee vihdoin tekemään sitä, mitä on koko preklinikan odottanut!

      Poista
    3. Oho, onpa kyllä jännä! On meillä klinikassakin luentoja, esim. nyt sisätautikurssilla ensin viikko luentoja, sitten 2 viikkoa klinikkaa, ja tämä sama kaava jatkuu koko kevään :).

      Poista

Copyright © BLUE ZONE
Design by Fearne