Energiat nollissa

6.11.2015

IMG_7103

Meillä alkoi tällä viikolla koulussa TaLO- eli tapauslähtöinen opetus osana mikrobit ja ihminen -kurssia. Ensimmäisten kolmen tapausopetuksen aiheena ovat olleet virukset. Muutaman päivän varoitusajalla luettavien sivujen määrä nousikin aikamoisiin sfääreihin ja seuraavaksi käteen lätkäistiin kasa lisämateriaalia.

Jotenkin jäädyin ihan kokonaan.

Maanantaina lueskelin materiaaleja netistä, mutta jossain vaiheessa vain luovutin. Luettavien asioiden määrä tuntui lannistavalta, enkä osannut enää päättää mitä lukea ja mitä jättää myöhemmäksi. Tuntui, että parin edeltävän luentoviikon jälkitunnelmissa päässä vilisi ainoastaan hyvin sekalainen asetelma bakteereita, viruksia ja immuunijärjestelmän soluja. Adeno-, astro-, entero- ja noroviruksia. Staphylococcus aureusta ja pneumokokkia. Grampositiivisia ja -negatiivisia bakteereita erilaisine genomeineen.

Ensimmäistä kertaa lääkiksen aikana tuli sellainen fiilis, että voisin vain painaa pääni tyynyyn, nukkua jouluun saakka ja herätä sitten virkeänä klinikkaan.

Sitten joku ääni kellossa muistutti, että hei, nää on kyllä aika tärkeitä asioita tulevaa työtä ajatellen.

IMG_7099

Nyt kun motivaatiopula ja ahdistus alkavat pikku hiljaa helpottaa, voin sanoa, että tämän viikon aikana olen ollut aivan erityisen kiitollinen yhdestä asiasta: siitä, että olen osannut päästää irti.

Olen vain yksinkertaisesti ollut lukematta. Maanantain jälkeen siis.

Hyväksyin olotilani ja päätin luottaa itseeni. Matkan varrella näitä fiiliksiä vaan tulee ja menee. En usko, että kukaan voi välttyä hetkittäisiltä huonoilta fiiliksiltä, kyllästymiseltä, tekemisen tuskalta ja motivaation puutteelta. Koko ajan olen silti luottanut, että tämä fiilis kyllä väistyy, ja otan homman taas haltuuni.

En ole huolissani, etteikö minusta lopulta valmistuisi pätevää lääkäriä, vaikka joskus lukeminen ei kiinnostaisikaan pätkän vertaa.

Koska päivän (tai muutaman) päästä fiilis on useimmiten jo täysin vastakkainen.  

IMG_7105

Tuntuu siltä, että kolmen viikon sairastelulla ja liikunnan yhtäkkisellä loppumisella on myös saattanut olla osansa tähän vetämättömyyteen.

Ovat siis tainneet tänä syksynä virukset ja bakteerit vetää minusta pidemmän korren.

Onneksi motivaatiolla on kuitenkin aina tapana palata, kunhan vaan muistaa olla itselleen myös armollinen! ♥

Lähetä kommentti

Copyright © BLUE ZONE
Design by Fearne